Aku Korhonen kuolinsyy – Kansan näyttelijän hiljainen lähtö

Aku Korhonen oli yksi suomalaisen elokuvan ja teatterin valovoimaisimmista hahmoista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hänet muistetaan ennen kaikkea hyväntuulisista rooleistaan, kansanomaisesta olemuksestaan ja tunnistettavasta, lempeästä huumoristaan. Mutta kuten monen suositun taiteilijan kohdalla, myös Aku Korhosen elämän loppuvaiheisiin liittyy hiljaisuutta, arvoituksellisuutta ja kysymyksiä. Tässä artikkelissa syvennymme siihen, miksi Aku Korhonen kuolinsyy herättää yhä kiinnostusta, mitä tiedetään hänen terveydestään ennen kuolemaa ja millaisen perinnön hän jätti.

Elämän alku ja nousu näyttämöille

August Aleksander “Aku” Korhonen syntyi 29. joulukuuta 1892 Laatokan rannalla, historiallisessa Käkisalmessa. Lapsuutensa hän vietti monikulttuurisessa ympäristössä, josta hän ammensi empaattisuutta ja eläytymistä myöhempään taiteilijuuteensa.

Hän opiskeli näyttelemistä 1910-luvulla ja pääsi nopeasti mukaan teatterimaailmaan. Korhonen oli luonteva, karismaattinen esiintyjä, jonka kyvyt tunnistettiin varhain. Suomalaisessa teatterissa hän teki uraauurtavaa työtä Kansallisteatterissa sekä myöhemmin elokuvien parissa.

Elokuvan vakiokasvo

1930-luvulta lähtien Aku Korhonen nousi pysyväksi hahmoksi kotimaisessa elokuvassa. Hän esiintyi yhteensä yli 70 elokuvassa, joissa hän tulkitsi niin koomisia kuin vakavia rooleja. Elokuvia, kuten Pikajuna pohjoiseen (1947), Loviisa (1946), Laitakaupungin laulu (1948) ja Vieras mies tuli taloon (1957), pidetään suomalaisen elokuvan klassikkoina.

Korhonen oli tunnettu erityisesti sivurooleistaan, joissa hän toi elokuviin syvyyttä, arkista viisautta ja inhimillisyyttä. Hän voitti uransa aikana kolme Jussi-palkintoa parhaasta miessivuosasta (1948, 1953 ja 1958) sekä sai arvostetun Pro Finlandia -mitalin vuonna 1948.

Aku Korhosen persoona ja yksityiselämä

Vaikka Korhonen oli tunnettu ja arvostettu julkisuuden henkilö, hän piti yksityiselämänsä visusti omanaan. Hän oli tunnettu kohteliaisuudestaan, herrasmiesmäisyydestään ja halustaan pysytellä poissa juorulehtien palstoilta.

Ystävät ja kollegat ovat kertoneet Korhosen olleen elinikäinen teatterin rakastaja. Hän suhtautui rooleihinsa vakavasti, vaikkakin yleisön silmissä hän oli usein lempeä ja iloinen hahmo. Hän oli naimisissa näyttelijä Hilma Rantasen kanssa, mutta avioliitto päättyi jo 1920-luvulla. Heille ei syntynyt lapsia.

Viimeiset vuodet: vetäytymisen aika

1950-luvun lopulla Korhosen terveys alkoi heiketä. Vaikka hän jatkoi näyttelemistä, roolit vähenivät ja fyysinen kunto rajoitti hänen esiintymistään. Tuotannot, kuten Matti Kassilan Komisario Palmun erehdys, joutuivat miettimään uudelleen roolituksia, koska Korhosen terveydentila ei mahdollistanut raskaita kuvauksia.

Aku Korhonen kuolinsyy – Mitä tiedetään?

Aku Korhonen kuoli 5. syyskuuta 1960 Helsingissä 67-vuotiaana. Kuolemaansa edeltävät vuodet olivat olleet hänelle fyysisesti raskaita, mutta julkista tietoa Aku Korhonen kuolinsyy -aiheesta on saatavilla vain rajoitetusti. Virallista kuolintodistusta ei ole julkaistu, eikä esimerkiksi silloiset sanomalehdet maininneet tarkkaa kuolinsyytä nekrologeissaan.

Kirjalliset lähteet viittaavat siihen, että Korhonen oli jo pitkään sairastellut. Kollegoiden mukaan hän kärsi muun muassa hengitysvaikeuksista sekä mahdollisesti sydän- tai verisuonitaudeista. On viitteitä, että hän vietti viimeiset viikkonsa sairaalahoidossa.

Vaikka Aku Korhonen kuolinsyy ei ole virallisesti vahvistettu, on selvää, että kyseessä ei ollut äkillinen onnettomuus tai traaginen tapahtuma, vaan pikemminkin luonnollinen kuolema pitkän sairausjakson päätteeksi.

Miksi Aku Korhonen kuolinsyy kiinnostaa?

Moni suomalainen tuntee Aku Korhosen kasvoiltaan, äänestään ja rooleistaan, mutta vähemmän hänen henkilökohtaisesta elämästään. Kun suuret taiteilijat poistuvat hiljaisesti ilman julkisuutta, syntyy luonnostaan kiinnostusta siitä, mitä heille tapahtui. Aku Korhonen kuolinsyy herättää kysymyksiä, koska hän jätti suuren vaikutuksen mutta katosi julkisuudesta ilman laajaa huomiointia.

Lisäksi suomalainen kansanluonne on utelias ja kunnioittava: haluamme ymmärtää, miten rakastamamme taiteilijat elivät ja kuolivat. Korhosen kuolemaan ei liity skandaaleja, mutta sekin tekee siitä omalla tavallaan poikkeuksellisen.

Hautaus ja jäämistö

Aku Korhonen haudattiin Hietaniemen hautausmaalle, joka on monien suomalaisten merkkihenkilöiden viimeinen leposija. Hänen hautansa ei ole suuri tai pramea, mutta se on tuttu paikka monille elokuvahistorian ystäville.

Korhosen jäämistöä on säilytetty jonkin verran elokuva-arkistoissa ja museokokoelmissa. Hänestä ei ole julkaistu laajaa elämäkertaa, mutta useat elokuvahistorian teokset mainitsevat hänet merkittävässä roolissa.

Aku Korhosen kulttuuriperintö

Vaikka Aku Korhonen kuolinsyy ei ole tunnettu yksityiskohtaisesti, hänen kulttuurinen vaikutuksensa on selkeä ja käytännöllinen. Monet nuoremman sukupolven näyttelijät mainitsevat hänet esikuvakseen, ja hänen roolinsa ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa sekä muissa arkistoissa.

Erityisesti Korhosen kyky yhdistää koomisuus ja herkkyys oli poikkeuksellinen. Hänen karismansa toimi siltana yleisön ja tarinan välillä. Tällaiset piirteet eivät katoa koskaan kokonaan, vaikka henkilö poistuisi näyttämöltä.

Johtopäätökset: Hiljainen legenda

Aku Korhonen kuoli hiljaisesti, aivan kuten hän eli yksityiselämäänsä. Aku Korhonen kuolinsyy ei ole käytettävissä virallisten asiakirjojen kautta, mutta elämän ja lähipiirin kuvausten perusteella voidaan päätellä, että kyse oli pitkäaikaisen sairauden jälkiseurauksista.

Vaikka tarkkaa diagnoosia ei ole, ei se vähennä hänen merkitystään suomalaisessa kulttuurissa. Korhonen jäi historiaan eräänlaisena kansan näyttelijänä: sellaisena, johon katsoja saattoi samastua, ja jonka kasvoilla oli aina jotain tuttua.

Hänen hiljainen lähtönsä kertoo siitä, että aidot taiteilijat eivät kaipaa suurta draamaa jättäessään lavan – he jättävät sen teoksissaan.