Suomen itärajan pituus – Yksi Euroopan pisimmistä maarajoista

Suomen itärajan pituus on 1 343,6 kilometriä, mikä tekee siitä yhden Euroopan pisimmistä kansainvälisistä maarajoista. Tämä raja alkaa pohjoisessa Norjan rajalta ja päättyy etelässä Suomenlahdelle. Suomen itäraja on ollut historiallisesti ja geopoliittisesti merkittävä alue, joka yhdistää ja erottaa Suomen ja Venäjän. Tässä artikkelissa käsittelemme itärajan historiaa, nykytilaa ja sen merkitystä Suomelle.

Suomen itärajan pituus ja sijainti

Suomen ja Venäjän välinen raja, joka tunnetaan yleisesti nimellä itäraja, kulkee pohjoisesta etelään halki erämaiden, metsien ja vesistöjen. Suomen itärajan pituus on tarkalleen 1 343,6 kilometriä, ja se on jaettu seuraavasti:

• Maalla kulkeva raja: 1 080,3 kilometriä
• Järvien halkoma raja: 125,7 kilometriä
• Joet ja purot: 83,6 kilometriä
• Suomenlahdella sijaitseva meriraja: 54 kilometriä

Raja alkaa Muotkavaarasta, missä Suomen, Norjan ja Venäjän rajat kohtaavat, ja päättyy Virolahden rannalle Suomenlahdella.

Luonnonvarat ja maisemat rajalla

Itärajan maisemat vaihtelevat pohjoisen tuntureista ja metsistä eteläisten vesistöjen ja maatalousalueiden kautta rannikolle. Alue on tunnettu monimuotoisesta luonnostaan ja runsaista luonnonvaroistaan, mikä tekee siitä myös tärkeän ympäristönsuojelun kannalta.

Suomen itärajan historia

Suomen itäraja on muuttunut useita kertoja historian saatossa. Alueella on nähty lukuisia konflikteja ja neuvotteluja, jotka ovat muokanneet rajaa nykyiseen muotoonsa.

Rajan muodostuminen

Nykyinen itäraja on peräisin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksesta, jossa määriteltiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja toisen maailmansodan jälkeen. Tämä rajasopimus vahvisti rajalinjan, joka on pysynyt lähes muuttumattomana nykypäivään asti.

Geopoliittinen merkitys

Suomen itäraja ei ole vain fyysinen raja, vaan se toimii myös kulttuurisena ja geopoliittisena rajana lännen ja idän välillä. Suomen asema Euroopan unionin ja Venäjän rajavaltiona tuo alueelle erityistä strategista merkitystä.

Rajanylityspaikat ja liikenne

Suomen itärajan pituus pitää sisällään useita rajanylityspaikkoja, jotka ovat tärkeitä sekä kaupalliselle että matkustajaliikenteelle. Suurimmat ja vilkkaimmat rajanylityspaikat sijaitsevat Kaakkois-Suomessa.

Tärkeimmät rajanylityspaikat

• Vaalimaa: Suomen eteläisin rajanylityspaikka, joka on vilkkaimpia maantierajoja kaupallisen liikenteen osalta.
• Nuijamaa: Lähellä Lappeenrantaa sijaitseva rajanylityspaikka, joka on tärkeä erityisesti matkailijoille.
• Raja-Jooseppi: Pohjoisessa sijaitseva rajanylityspaikka, joka palvelee pääasiassa Lapin alueen liikennettä.

Rajanylityspaikat ovat tärkeitä logistisia solmukohtia, joiden kautta kulkee vuosittain tuhansia ajoneuvoja ja matkustajia.

Suomen itärajan valvonta ja turvallisuus

Rajan pituus ja maaston vaihtelevuus tekevät sen valvonnasta haastavaa. Valvonta on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä rajan yli kulkee tavaraliikennettä, matkailijoita ja mahdollisia laittomia rajanylittäjiä.

Rajavartiolaitos

Suomen rajavalvonnasta vastaa Rajavartiolaitos, joka käyttää kehittyneitä teknologisia järjestelmiä, kuten valvontakameroita, drooneja ja maastoajoneuvoja. Rajavartiolaitoksen tehtävä on paitsi estää laittomat rajanylitykset, myös huolehtia luonnonvarojen ja ympäristön suojelusta rajaseuduilla.

Suunnitelmat raja-aidan rakentamisesta

Viime vuosina on keskusteltu aktiivisesti raja-aidan rakentamisesta kriittisille alueille itärajalla. Noin 200 kilometriä pitkä aita suunnitellaan erityisesti alueille, joilla rajanylityspaine on suurinta. Tavoitteena on lisätä rajan turvallisuutta ja hallittavuutta.

Itärajan merkitys Suomelle

Suomen itärajan pituus tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Raja toimii kansainvälisen kaupan, matkailun ja kulttuurivaihdon väylänä, mutta myös esteenä ja turvatekijänä.

Kauppa ja yhteistyö

Rajanylityspaikat ovat keskeisiä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Ennen kansainvälistä jännitteiden kiristymistä rajaliikenne oli vilkasta, ja monet suomalaiset ja venäläiset tekivät ostosmatkoja rajan yli. Taloudellinen yhteistyö on kuitenkin vähentynyt viime vuosina, mikä on vaikuttanut erityisesti Kaakkois-Suomen talouteen.

Luonto ja ympäristö

Itäraja on myös ekologisesti merkittävä alue. Rajaseudun metsät ja vesistöt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, ja niiden suojelu on kansainvälinen kysymys. Rajan läheisyydessä sijaitsee useita kansallispuistoja, kuten Kolin kansallispuisto ja Patvinsuon kansallispuisto.

Ajankohtaiset kysymykset ja tulevaisuuden näkymät

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa itärajan merkitys on kasvanut. Rajan turvallisuuteen ja valvontaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin, ja uudet teknologiat ja infrastruktuurihankkeet parantavat sen hallintaa.

Turvallisuushaasteet

Itärajan pituus tekee siitä haastavan valvottavan erityisesti kriisiaikoina. Suomen viranomaiset pyrkivät jatkuvasti kehittämään valvontajärjestelmiä ja lisäämään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Huolimatta haasteista Suomen itäraja tarjoaa myös mahdollisuuksia, kuten rajaseutumatkailun kehittäminen ja uusien logistiikkaratkaisujen hyödyntäminen.

Yhteenveto

Suomen itärajan pituus, 1 343,6 kilometriä, on merkittävä osa maan historiaa, kulttuuria ja turvallisuutta. Tämä pitkä raja tarjoaa haasteita valvonnalle, mutta toimii myös tärkeänä kaupan ja yhteistyön väylänä. Rajan merkitys korostuu erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa, ja sen hallinta ja kehittäminen ovat keskeisiä Suomen tulevaisuuden kannalta. Itäraja ei ole pelkästään fyysinen linja, vaan myös osa kansallista identiteettiä ja turvallisuutta.